Jean-Christophe I

--- Mutta, eno, voihan tehdä toisia, uusia lauluja?

--- Ja miksikä tehdä? Niitä on kaikkea varten. Toiset soveltuvat silloin, kun olet surullinen, toiset, kun olet iloinen; toiset, kun olet väsynyt ja ajattelet kotia, joka on kaukana; kun halveksit itseäsi siksi, kun olet vaivainen syntinen ja maan mato; kun sinun tekee mielesi itkeä sentähden, että ihmiset eivät ole olleet sinulle hyviä; ja kun sydämesi iloitsee, koska aurinko paistaa ja näet Jumalan taivaan, hänen, joka on aina hyvä ja näyttää sinulle hymyilevän… Niin, on lauluja kaikkea, kaikkea varten. Minkä tähden tekisinkään uusia?

--- Ollaksesi suuri mies, vastasi poika, jonka pää oli täynnä isoisän opetuksia ja lapsellisia unelmia.

Gottfried naurahti lempeästi. Christophe kysäisi hiukan närkästyen:

--- Miksi sinä naurat?

Gottfried vastasi:

--- Oh, minähän en ole mitään.

← Page-231 p.232 Page-233 →