Jean-Christophe I

löytäneet Sinussa älykkään Maecenaan, ylevämielisen esitaistelijansa; ja lahjat kukoistavat Sinun pyhän suojeluksesi Minervan-kilven alla.

Tässä syvässä ja varmassa luottamuksessa minä siis tohdin lähestyä Sinua näillä nuorekkailla koetelmilla. Ota ne vastaan lapsellisen kunnioitukseni puhtaana uhrina, ja luo'os hyvyydessäsi,

oi, Sangen ylhäinen Korkeus!

silmäsi niiden ja nuoren tekijän puoleen, joka polvistuu Sinun jalkaisi juureen syvässä alamaisuudessaan!

Hänen Korkeasti Kunnioitetun, Sangen ylhäisen Korkeutensa kaikkein alamaisin ja nöyrin, uskollisin ja mitä kuuliaisin palvelija,

Jean-Christophe Krafft."

Christophe ei kuullut koko lukemista: hän oli tyytyväinen, kun oli päässyt koko touhusta; ja peläten, että hänet pantaisiin alkamaan taas alusta hän meni ulos

← Page-247 p.248 Page-249 →