Jean-Christophe I

olisi tahtonut päällyslehdelle kaiverruskuvan Christophesta pianon ääressä, hän itse, Melchior, seisomassa säveltäjän takana viulu kädessä. Mutta siitä aikeesta täytyi hänen luopua; ei kalleuden vuoksi, — Melchior ei säikkynyt mitään uhrauksia, — vaan ajan niukkuuden tähden. Hän tyytyi siis vertauskuvalliseen vignettiin, johon oli koottu kehto, torvi, rumpu ja puuhevonen, jotka ympäröivät auringonsäteitä levittelevää lyyraa. Otsikkolehdessä oli paitsi pitkää omistuskirjoitusta, jossa herttuan nimi esiintyi valtavin kirjaimin, selitys, että "Herra Jean-Christophe Krafft oli kuusi-vuotias". — Oikeastaan hän oli jo seitsemän ja puoli vuotta vanha. — Nuottivihkon kansikuva tuli sangen kalliiksi: kustannuksia maksaakseen täytyi isoisän myydä muuan seitsemänneltätoista vuosisadalta periytynyt arkku, joka oli koristettu kuvaleikkauksilla ja josta hän ei ollut tahtonut luopua, vaikka muinaisesineiden kokooja Wormser oli monta kertaa

← Page-249 p.250 Page-251 →