Jean-Christophe I

sommitellut ohjelman niin älykkäästi, että sekä pojan että isän taituruus nähtäisiin yhtaikaa: heidän piti soittaa kahden muuan Mozartin sonaatti pianolle ja viululle. Lisätäkseen tehokkuutta, oli päätetty, että Christophe astuisi lavalle ensin yksinään. Hänet vietiin näyttämön ovelle, hänelle osoitettiin sen etualalle asetettua pianoa, hänelle selitettiin vieläkin kerta, mitä hänen piti tehdä, ja sitten hänet sysättiin esille kulissien takaa.

Hän ei peljännyt kovinkaan, sillä hän oli tottunut jo kauan sitten teatterisaleihin; mutta kun hän nyt näki olevansa yksinään näyttämöllä, satojen silmien edessä, tuli hän yhtäkkiä niin araksi, että aikoi vaistomaisesti peräytyä ja kääntyi takaisin kulisseihin päin mennäkseen pois: mutta siellä hän näki isänsä, joka viittoili ja katsoi häneen kamalasti. Christophen täytyi jatkaa matkaansa. Sitäpaitsi oli hänet jo nähty salissa. Sikäli kuin hän marssi edelleen, alkoi kuulua uteliaisuuden kasvavaa

← Page-256 p.257 Page-258 →