Jean-Christophe I

surujaan.

--- Isä, mahtaa olla jo myöhä, virkkoi nuori miniä ystävällisesti.
Teidän täytyy lähteä kotiinne, teillä on sinne pitkä matka.

--- Minä odotan Melchioria, vastasi vanhus.

--- Ei, ei, ukki, minusta olisi parempi, ettette olisi täällä.

--- Miksikä niin?

Vanhus kohotti päätään ja katsoi Louisaa tarkkaavasti. Miniä ei vastannut. Vanhus jatkoi:

--- Sinä pelkäät, sinä et tahdo, että minä hänet tapaisin?

--- No, niin se on: se vaan yhä pilaisi asiaa: te suuttuisitte; ja sitä en tahdo. Menkää nyt vain!

Vanhus huokaisi, nousi ylös ja sanoi:

--- Olkoon sitten niin.

Hän tuli Louisan luo, hänen karkea partansa hipaisi

← Page-25 p.26 Page-27 →