Jean-Christophe I

vastoinkäymisensä, ei hän voinut olla myöskään yrittämättä uudestaan.

Hänen kertomuksensa henkilöinä olivat Regulus, Arminius, Lützow, Koerner ja Fredrik Stabs, joka tahtoi surmata keisari Napoleonin. Hänen kasvonsa loistivat hänen kertoessaan joitakuita valtavia sankaruuden näytteitä. Hän lausui historialliset sanat niin juhlallisella äänellä, että ne tulivat mahdottomiksi ymmärtää; ja hän luuli kuuluvan mestaripuhujan taitoon antaa kuuntelijan odottaa kaikkein jännittävimmillä hetkillä: hän keskeytti, oli saavinaan jotain väärään kurkkuunsa, niisteli päristellen nenäänsä; ja hänen sydämensä riemuitsi, kun pikku poika kysyi viimein kärsimättömyydestä tukahtuvalla äänellä: "Entä sitten, ukki?"

Kerran tuli kyllä päivä, joikin Christophe oli kasvanut niin suureksi, että käsitti isoisän viekastelun; ja silloin hän puolestaan keksi tekeytyä tarinan jatkolle

← Page-50 p.51 Page-52 →